Eli täällä mä nyt sit oon! Mun lento lähti Helsingistä 8.8 ja saavuin samana päivänä new yorkiin jossa yövyin yhen yön. Seuraavana aamuna lensin Nashvilleen jossa mulla oli muutaman tunnin orientaatio jonka jälkeen mut ja 4 muuta vaihtaria vietiin alabaman rajalle josta meijän hostperheet tai tukihenkilöt haki meijät. Mua vastassa oli mun tukihenkilö ja sen mies. Sen muutaman tunnin ajon aikana ehin hyvin tutustuu niihin ja ne on tosi mukavia! Se mun tukihenkilö tekstaa mulle aina kerran viikossa ja kysyy kuulumisia.
Mun hostperhe oli luvannu hakee mut yhen ostoskeskuksen edestä jossa me sit odoteltiin niitä vähän aikaa. Outoo oli ettei mua jännittäny yhtään, olin vaa tosi innoissani et saan vihdoinkin tavata mun perheen. Ja se tunne ku se mun perhe sit tuli sinne parkkipaikalla! Eka tuli mun mom ja dad niiden omas autos ja niiden peräs mun sisko ja sen kaveri. Molemmil oli ikkunat auki ja ne tööttäili ja huus vaa mun nimee. Se oli jotenki tosi ihana tunne ja ne kaikki vaa tuli heti halaamaan mua ja ne sano et on ihanaa vihdoin tavata ja sut ja tervetuloa perheeseen. Sen jälkeen lähin mun siskon kyydissä kotiin jossa oli 3 mun siskon kaveria ja mun veli ja sen kaveri odottamassa mua. Ne oli koristellu meijän kodin serpentiinillä ja kaikilla kylteillä ja ilmapalloilla. Ne oli vielä leiponu mulle kakunki jos luki isolla et "welcome home Oona!" Mun kamat oltii tuotu jo mun huoneesee ku me tultii nii Brit, eli mun sisko, esitteli mulle nopeesti talon.
Sen jälkee Brit ja sen kaverit vei mut syömää meksikolaiseen ravintolaan La Paziin jos oli tosi ihanaa ruokaa! Tutustuin kaikkiin hyvin sinä iltana ja ne on nyt mun tosi läheisii ystävii. Ruuan jälkee ajeltiin ympäri mountain brookia ja käytiin vielä meijän koulussakin joka on törkeen iso! Sit mentii kotii jossa oli meijän perhetuttuja kylässä ja loppuilta/yö meni sit niiden kanssa jutellessa. Mulle tuli tosi hyvä mieli ku ne sano illan päätteeks et oon niille jo osa perhettä!
Seuraava viikko meniki sit tosi nopeesti! Käytiin shoppailee monta kertaa, oltiin kavereiden kaa ulkon joka päivä ja vietettiin aikaa perheen kaa. Oon tavannu niin monia ihania ihmisiä ja kaikki on toivottanut mut tervetulleeks halien kaa ja sanonu et mul tulee olee elämäni paras vuos täällä. Ja nii mäki uskon.
Jos nyt pitäis kuvailla minkälaista täällä on, nii musta täällä on tosi ihanaa enkä haluais tulla täält ikinä kotiin! Tosin oon ollu täällä vasta kohta 2 viikkoa ja edessä on vielä 10kk. Mulla ei oikein ollu mitään odotuksii tän paikan kannalta ja tää on tähän asti ollu tosi positiivinen kokemus. Rakastan tätä kulttuuria koska ihmiset on niin mukavia ja tottakai se piristää päivää jos lentokentällä matkalaukun nostaja sanoo sulle et oot tosi kaunis ja ihmiset tarjoutuu heti auttamaan jos näytät vähänkin eksyneeltä!
Jenkit ei osaa sanoo mun nimee, joten mua kutsutaan täällä Anaks. Eli niinku jenkit sanoo anna ja oon jo tottunu siihen hyvin! En kyl tiiä vastaisinko heti jos joku huutais yhtäkkiä Oona haha.
Kielestä sen verran että musta tätä ei oo todellakaan vaikee ymmärtää, eikä tää aksentti oo niin paksu mitä oletin. Mul on nyt jo tullu se vaihe et ajattelen englanniks ja suomeks mikä on tosi hassuu. Unet nään jo kokonaan englanniks haha. Paras kohteliaisuus minkä oon täällä saanu on et kuulostan nyt jo melkeen paikalliselta!
Mä tuun paremmin kun tosi hyvin mun perheen kans toimeen ja oon siitä tosi ilonen! Oon viettäny jokaisen jäsenen kaa aikaa kahestaan ja meil on synkannu tosi hyvin! Kuulen joka päivä et en olis voinu saada parempaa perhettä ja niin mustaki tuntuu! Kutsun mun vanhempia siis momiks ja dadiks ja mun sisaruksia niiden oikeilla nimillä. Ihaninta musta on kuitenki se et oon jo nyt vähän yli viikossa osa perhettä! Mun sisko ja veli esittelee mut aina niiden siskona ja vanhemmat niiden lapsena mistä oikeesti tulee hyvä mieli.
Mulla alko tänään siis koulu joka jännitti mua tosi paljon, mut ajattelin tehä koulusta erillisen postauksen vähän ajan päästä koska se on tosi erilaista ku Suomessa! Nyt hyvää yötä kaikille :)
Love
Oona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti